Jouluna Itä-Lapissa

Perheemme vietti tänä vuonna joulun Lapissa, napapiirillä, Suomutunturilla. Paikka oli meille kaikille entuudestaan outo ja löytyi nettiä selaamalla. Mökki, tai oikeastaan paritalon puolikas, oli reilun kokoinen, hyvällä paikalla ja sopivasti varusteltu. Lisäksi se oli hyvin edullinen ja maksoi yli puolet vähemmän kuin vastaavat isommissa hiihtokeskuksissa. 

Ajoimme pohjoiseen lauantaina 20.12. Matkaa kotoa kertyi 520 km. Kävimme Kuusamossa kaupassa ja suuntasimme siitä noin 100 km kohti pohjoista. Rukan jälkeen matkaa oli noin 70 km. Sillä välillä vastaan tuli noin neljä autoa. Meitä ympäröi puhdas, sokaiseva lumi ja uskomaton rauha. Ei autoja, ei taloja, kylistä puhumattakaan. 

Pieni hämmennys valtasi mielen, kun käännyimme viitostieltä Suomulle. Tunturi oli pimeä, yksinäinen lumikissa nousi rinteessä. Ei valoja rinteissä, yksi perhe kävelemässä pyörätiellä. Siinä kaikki. Seuraavana päivänä päivän valjetessa kymmenen maissa siniseksi kaamoksen hämyksi lähdimme kävelylle. Hiihtokeskus oli kiinni. Kesällä remontoitu Hotelli Suomu oli todella tyylikäs, siis todella tyylikäs jopa meikäläisen vaativaan makuun. Siellä näkyi ehkä kolme ihmistä, joista yksi oli henkilökuntaa. 

Suomutunturilla on kenties Suomen parhain rinneprofiili, pitkiä ja suhteellisen vaativia rinteitä 13 kpl. Jouluna niistä oli auki yksi iso rinne ja lasten rinne. Pettymys oli aikamoinen. Tajusimme pian, ettemme jaksa millään hinkata yhtä rinnettä kolmea päivää. Sen verran vastiva rinne oli, että reidet huusivat hoosiannaa joka laskulla eikä lepohetkiä suotu ankkurihississäkään. Pehmeää puuterilunta ja mahtavia laskuja. Kovin mielellämme olisimme kuitenkin kokeilleet ne loputkin rinteet. 

Suomutunturi on kokenut konkursseja ja heikkoja vuosia. Eikä homma vieläkään näyttänyt kovin ruusuiselta. Alueen toinen, vuonna 2005 rakennettu hotelli oli kiinni. Parkkipaikkojen lumet oli auraamatta ja tietkin aurattiin viiden päivän aikana vain kerran. Ilman nelivetocitymaasturia olisimme olleet pulassa. Ainoa palvelu oli hotelli, kauppaan oli matkaa 17 km. Potentiaalia Suomulla kuitenkin olisi enemmän kuin kylliksi. Mahtavat maisemat, Rukalle matkaa 70 km, hienot rinteet ja hyvä latuverkosto. Mikä on mennyt pieleen? Miksei yhteistyö Rukan kanssa toimi? Yhteislippu olisi hieno juttu, ja toisi varmasti eloa etenkin kevätkaudelle. Jotenkin Suomu tuntui jääneen jonnekin 90-luvulle. Se ei enää riitä. 

Joulupäivänä suuntasimme mekin Rukalle. Siellä oli kaikki rinteet auki, väkeä ja hulinaa. Sopivasti tekemisen meininkiä ja tietenkin ne palvelut. Siitä tuli kuuden ja puolen tunnin mittainen päivä rinteessä. 

Kyllä Suomulle voisi silti uudelleen mennä. Hiihtoladut olivat hyvät, mökki sopiva ja se rauha. Uskomaton rauha.