Kävin golfin green cardkurssin ehkä vuonna 2006 tai 2007, mutten hankkinut koskaan jäsenyyttä. Seuraavana vuonna tuli hankittua hevonen, ja se sinetöi päätöksen olla aloittamatta golfia. Mailasetin ja kengät olin kyllä hankkinut, mutta jäsenkorttia en.
Pari kuukautta sitten, kun elämässä moni entinen asia meni uusiksi, sovimme puolison kanssa, että aloitamme tänä kesänä pelaamaan yhdessä golfia. Yhteinen tekeminen parisuhteessa tekee todella hyvää, ja golf on sellainen harrastus, jota voi koko perhe harrastaa yhdessä. Kiitos puolison liikesuhteiden sain viime viikolla yllättäen sähköpostissa itselleni salasanan ja käyttäjätunnuksen golfboxiin. Niin minusta tuli kerralla paikallisen golfseuran jäsen ja sain lisäksi pelioikeuden koko kaudeksi.
Lauantaina pakkasimme bägit valkoiseen unelmaan ja suuntasimme kuopuksen kera kentälle. Oli aurinkoinen, rauhallinen aamupäivä. Puoliso kertasi lyöntien perusjuttuja, ja yllätys, yllätys, pallo alkoi lentää ja jopa kohota. Rangen jälkeen menimme vielä lähipelialueelle. Oli mukava aloittaa harrastus parin tunnin leppoisalla sessiolla.
Pikkuisen jouduin lähtiessä miettimään, mitä laitan päälle. Varusteurheilija alkoi painaa takaraivossa. Puoliso nauroi, että sinä jo mietit golfvaatteita, vaikket ole vielä käynyt edes kertaakaan lyömässä. Ei kai sitä mitään luonnolleen voi. Nainen ainakaan.
Tästä se lähtee. Golfaaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti